Vertaisoppiminen, potilas oppimisen lähtökohtana sekä ohjaajatiimin tuki ovat opiskelijamoduuliharjoittelun keskeiset elementit. Moduuliharjoittelussa vähintään kaksi opiskelijaa työskentelee tiiminä ja hoitaa heille osoitettuja potilaita mahdollisimman itsenäisesti ohjaajansa tukemana.

Opiskelijat saavat vähitellen lisää vastuuta osaamisensa kehittyessä. Harjoittelumallissa oppiminen nähdään prosessina, jossa aktiivinen opiskelija kartuttaa omia tietojaan ja taitojaan ollessaan vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, potilaiden sekä moniammatillisen tiimin kanssa.

Ohjaajatiimin rooli on mentoroiva, ja päivittäinen ohjaus toteutetaan pääsääntöisesti koko tiimille huomioiden myös kunkin opiskelijan yksilölliset tarpeet. Ohjaus jakautuu ohjaajatiimin kesken, ja yhdessä vuorossa opiskelijoita ohjaa yksi ohjaaja.

Opiskelijat aloittavat harjoittelun samaan aikaan, joten heidät voidaan perehdyttää kerralla. Hyvä perehdytys helpottaa harjoittelupaikkaan tutustumista ja tukee opiskelijoiden itseohjautuvuutta.

Opiskelijoilta edellytetään aktiivista roolia perehtyjinä. Perehdytykseen osallistuvat opiskelijoiden lisäksi ohjaava opettaja, yksikön ohjaajat sekä eri asiantuntijat.

Perehdytysprosessiin on kuvattu toimijoiden vastuut sekä perehdytyksen sisältö ennen harjoittelua ja harjoittelun aikana. Prosessikuvauksen on tehnyt Valtakunnallisen opiskelijaohjauksen kehittämisverkoston (ValOpe) työryhmä, joka kehittää opiskelijamoduuliharjoittelumallia.

Opiskelijat saavat vähitellen lisää vastuuta osaamisensa kehittyessä.

Moduuliharjoittelu on yleistynyt viime vuosina. Harjoittelumalli on nykyään käytössä laajalti ympäri Suomea eri terveydenhuollon organisaatioissa, erityisesti vuodeosastoilla, mutta lisäksi muun muassa valvonnassa, teho-osastoilla, kuvantamisessa ja fysioterapiassa.

Harjoittelumallia on ryhdytty hyödyntämään myös poliklinikoilla. Opiskelijamoduulia pilotoitiin syksyllä 2022 Turun yliopistollisen sairaalan (TYKS) gastroenterologian poliklinikalla sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) kirurgian poliklinikalla.

Harjoittelut toteutettiin molemmissa sairaaloissa osana viiden viikon kliinistä harjoittelua.

Opiskelijoista muodostettiin työpareja, jotka vastasivat potilaiden kokonaisvaltaisesta hoidosta mahdollisimman itsenäisesti. Kokonaisvaltaiseen hoitoon kuului hoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi.

TYKSin gastroenterologian poliklinikalla opiskelijat esimerkiksi suunnittelivat potilaan vastaanottokäynnin, valmistelivat yhdessä potilaan gastroskopiaan ja toimivat sairaanhoitajan roolissa lääkärin työparina, ohjaajansa tukemana.

Ohjaajatiimin rooli on mentoroiva, ja päivittäinen ohjaus toteutetaan pääsääntöisesti koko tiimille.

Moduuliin osallistuneet opiskelijat olivat eri vaiheissa opintojaan. Nimetty ohjaaja toimi taustalla tukien heitä tarvittaessa ja varmistaen hoidon laadun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden.

Opiskelijat sopivat keskinäisestä työnjaostaan ennen potilaan vastaanottoa ja keskustelivat ohjaajan kanssa suunnitelmistaan.

Vuorovaikutus ja rakentava palaute ovat tärkeitä. Ne auttavat opiskelijaa oppimaan ja antavat hänelle valmiuksia tulevaan työelämään.

Harjoittelun lopussa opiskelijat olivat varmempia ja kokivat pystyvänsä toimimaan jo hyvinkin itsenäisesti.

Harjoittelun aikaista oppimista tuetaan reflektiokeskusteluilla, joiden pohjana on käytetty ValOpen kehittämää runkoa. Reflektio kehittää opiskelijoiden ajattelua sekä auttaa heitä yhdistämään teoriatietoa ja hoitotyön käytäntöä. Reflektion avulla aiemmin opitun päälle voidaan rakentaa uutta tietoa ja uusia näkökulmia.

Reflektiiviset taidot tarkoittavat kykyä arvioida omaa oppimista, ajattelua ja tietoja sekä ominaisuuksia oppia. Reflektiokeskustelun päätteeksi arvioidaan tavoitteiden täyttyminen ja asetetaan tavoitteet tulevalle.

Reflektiokeskustelua ohjaavia teemoja ovat vertaisoppiminen, ohjaajan rooli ja potilas oppimisen lähtökohtana. Lisäksi huomioidaan yleSHarviointi-hankkeessa määritellyt eri osaamisvaatimukset ja sisällöt. Keskusteluun osallistuvat opiskelijat ja ohjaajat. Keskustelu keskittyy opiskelijan oppimiseen liittyviin tarpeisiin, ja kaikkien näkemykset huomioidaan tasapuolisesti.

TYKSin ja KYSin poliklinikoiden ohjaajat arvioivat, että opiskelijat onnistuivat hienosti viime syksyn moduuliharjoittelussa.

Harjoittelun lopussa opiskelijat olivat varmempia ja kokivat pystyvänsä toimimaan jo hyvinkin itsenäisesti ilman ohjaajan jatkuvaa läsnäoloa.

Yksi opiskelija työllistyi harjoittelun jälkeen yksikköön. Opiskelijamoduuliharjoittelu poliklinikkaympäristössä toteutui onnistuneesti, ja toiminta on jatkunut pilotin jälkeen. ●

Oikaisu: Sairaanhoitaja-lehden 4/2023 Tulossa-sivulla olleessa valokuvassa oli Saija Lybeck, ei Johanna Setälä.