Englanninkielisten sairaanhoitajatutkintojen opiskelijat tarvitsevat tukea opintoihin kuuluvissa työharjoitteluissa, sillä harjoittelut suoritetaan suomenkielisessä työympäristössä.

Kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen taito voi olla hataraa, sillä tutkintoon kuuluu vain vähän kieliopintoja eikä spontaaneja suomenkielisiä vuorovaikutustilanteita ole juuri tarjolla. Riittävällä kielitaidolla on tärkeä merkitys potilasturvallisuuden, opiskelijoiden yhteiskuntaan integroitumisen ja koko terveydenhuollon kannalta.

KulttuuriOsaaja-hankkeessa on vastattu sairaanhoitajaopiskelijoiden tuen tarpeeseen muun muassa VR-simulaatiopelillä, jonka avulla opiskelijat voivat valmistautua tulevaan työharjoitteluunsa. Pelissä opiskelijat ratkovat suomenkielisiä hoitotilanteita aidon oloisessa ja psykologisesti turvallisessa virtuaalitodellisuudessa.

– KulttuuriOsaajan VR-simulaatiopeli on uusi innovaatio Suomessa, sillä se perustuu koneelliseen puheentunnistukseen ja siinä edetään puheen avulla, kertoo Lapin ammattikorkeakoulun suomen kielen opettaja Riikka Partanen.

VR-peliä pelaava sairaanhoitajaopiskelija kohtaa virtuaalilasit päässään sairaalahuoneessa potilaita ja sairaalahenkilökuntaa, jotka puhuvat pelaajalle ja reagoivat siihen, mitä pelaaja sanoo heille.

Riittävällä kielitaidolla on tärkeä merkitys potilasturvallisuuden, opiskelijoiden yhteiskuntaan integroitumisen ja koko terveydenhuollon kannalta.

Ympäristö ja potilaat ovat aidonnäköisiä: virtuaalinen tila muistuttaa Länsi-Pohjan keskussairaalan potilashuoneita. Potilaiden mallina on oikeita ihmisiä, jotka ovat lainanneet hahmoille kehonkielensä ja oman äänensä.

Pelitilanteen ja -ympäristön uskottavuus auttavat luomaan immersiota eli uppoutumista virtuaaliseen todellisuuteen. Pelaaja pystyy kuitenkin eläytymään hoitotilanteeseen ilman reaalimaailman viestintätilanteisiin sisältyviä sosiaalisia paineita.

VR-simulaatiopelin sisällön ovat suunnitelleet Lapin ammattikorkeakoulun ja Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön opettajat. Simulaatiot soveltuvat minkä tahansa sairaalaharjoittelun tueksi.

Teknisestä toteutuksesta vastaa ohjelmistolaboratorio FrostBitin nelihenkinen asiantuntijatiimi Joel Koutosen johdolla. Insinööri Juha-Matti Taikina-aho kuvailee VR-pelin ideaa.

– Yritämme kannustaa pelaajaa käyttämään simulaatiota ilman pelkoa. Virheitä voi tehdä loputtomiin eikä se haittaa. Virtuaalinen potilas ei koskaan vastaa töykeästi, ja pelaaja saa pelistä palautteen välittömästi, Taikina-aho sanoo.

Pelaaja pystyy eläytymään hoitotilanteeseen ilman reaalimaailman sosiaalisia paineita.

Pelaaja hoitaa kahta virtuaalista potilasta. Ensimmäisessä tapauksessa osastolle otetaan noin 60-vuotias Maija Mehiläinen, jolla on keuhkokuume. Sairaanhoitajaopiskelijan roolissa olevan pelaajan tehtävänä on alkaa lääkitä Maijan keuhkokuumetta.

Maija saa kuitenkin yllättäen hengenahdistusta, minkä vuoksi pelaaja pääsee käymään dialogia toisen hoitajan ja lääkärin kanssa hoitaakseen antibiootista aiheutuvan allergisen reaktion asiaankuuluvalla tavalla. Pelaaja joutuu myös rauhoittelemaan potilasta.

Toisessa potilastapauksessa sairaanhoitajaopiskelijan tulee kotiuttaa noin 50-vuotias Markus Näppärä, joka on käynyt polvileikkauk­sessa. Pelaaja käy virtuaalisessa tilanteessa suullisesti läpi kotiuttamiskriteerejä, jotta voi varmistua siitä, että potilas on valmis lähtemään osastolta.

Simulaatio harjoituttaa potilaiden kohtaamista, moniammatillista tiimityötä ja sairaanhoitajan ammatillista osaamista. Aidon oloiset hoitotilanteet lisäävät pelaajan halua onnistua potilaan hoidossa ja suomenkielisessä viestinnässä.

VR-peli antaa pelaajalle rohkeutta kommunikoida suomeksi ja auttaa kansainvälisiä opiskelijoita saamaan rutiinia ammatilliseen viestintäänsä.

Harjaantuneisuudesta on apua työharjoittelussa, jossa opiskelijat saattavat kohdata kielitaitoonsa, kulttuuriinsa tai uskontoonsa kohdistuvia ennakkoasenteita. Heikon kielitaidon vuoksi opiskelijat voivat myös jäädä ulkopuolelle henkilökunnan kahvipöytäkeskusteluista eivätkä välttämättä pääse aidosti osaksi työyhteisöä.

Viestintää suomenkielisen työyhteisön kanssa haastaa myös se tosiasia, että selkosuomi ei ole vielä monellekaan suomalaiselle tuttu asia. Ammatillisten tilanteiden selittäminen ja opiskelijoiden ohjaaminen englanniksi voidaan kokea työharjoittelupaikoilla raskaaksi.

– Osalla opiskelijoista on myös hyviä kokemuksia ja onnistumisen tunteita. Kokemukseen työharjoittelusta vaikuttaa kielitaito, ­samoin se, miten opiskelijaa ohjataan ja kohdellaan työharjoittelussa, kertoo Lapin ammattikorkeakoulun hoitotyön lehtori Kirsi Heikkinen.

Viestintä vieraalla kielellä automatisoituu vain toistojen kautta, ja toiston mahdollisuus on VR-pelin merkittävä etu.

Lapin ja Oulun ammattikorkeakoulujen hoitotyön opiskelijat ja opettajat ovat olleet innoissaan VR-simulaatiopelistä. Peli on koettu mielekkääksi uudeksi työkaluksi harjoitella suomen kieltä ja hoitotilanteita.

Viestintä vieraalla kielellä automatisoituu vain toistojen kautta, ja toiston mahdollisuus on VR-simulaatiopelin merkittävä etu verrattuna perinteiseen näyttelijöiden kanssa tapahtuvaan simulaatio-opetukseen.

Opiskelijat ovat kokeneet virtuaalisen hoitotilanteen turvalliseksi ja miellyttäväksi. Ammattisanaston, ääntämisen ja puhetapojen oppiminen tapahtuvat pelatessa ikään kuin peli­nautinnon ja -immersion sivutuotteena. Samalla hoitotyön substanssiosaaminen paranee, ja asiat jäävät paremmin mieleen.

VR-pelaaminen säännöllisesti koko sairaanhoitajakoulutuksen ajan voi parantaa kansainvälisten opiskelijoiden ammatti- ja kielitaitoa, minkä ansiosta heillä on paremmat mahdollisuudet saada työharjoittelupaikkoja Suomesta, ja asenteet kansainvälisiä sairaanhoitajaopiskelijoita kohtaan voivat muuttua.

Maahanmuuttajataustaiset sairaanhoitajaopiskelijat ja sairaanhoitajat rikastuttavat työyhteisöjä. Heidän kulttuurisesta osaamisestaan voi olla hyötyä esimerkiksi asiakastyytyväisyyden kehittämisessä. Kansainvälisen työntekijän myötä työyhteisön kielitietoisuus kehittyy, mikä voi vaikuttaa yksikön työhyvinvointiin sekä sisäiseen viestintään. Kansainväliset osaajat vaikuttavat myönteisesti myös organisaation julkisuuskuvaan moninaisuutta tukevana työnantajana.