Emmakoti on Vuolijoella sijaitseva 28-paikkainen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) hoitokoti, joka tarjoaa tehostettua ympärivuorokautista palveluasumista ikäihmisille.

Kainuun soten ensimmäinen aistihuone avattiin Emmakodissa lokakuussa 2021. Aisti­huone syntyi lähihoitajan ja vanhustyön erikoisammattitutkintoa opiskelevan Mari Ojalan kehittämistehtävänä.

Hoitohenkilökunta, johon kuuluvat sairaanhoitajat, lähihoitajat, hoitoapulaiset ja fysioterapeutti, käyttää aistihuonetta elämyksellisen arjen tarjoamiseen asukkaille mahdollisimman usein.

Emmakodissa sairaanhoitajat osallistuvat asukkaiden päivittäiseen perushoitoon sairaanhoidollisten työtehtäviensä ohella.

Aistihuone aktivoi monipuolisesti eri aisteja ja tarjoaa oman, erillisen tilan rauhoittumiselle. Huoneeseen voi istua kuuntelemaan rauhoittavaa linnunlaulua, nuotion räiskettä, veden liplatusta tai tuulen suhinaa puissa.

Samalla voi katsella kaunista koivumaisemaa, jonka Emmakodin lähihoitaja Sonja Karppinen on maalannut huoneen seinälle. Toiselle huoneen seinälle on maalattu ladon seinää ja kattoa.

Aitoja, kainuulaisia luonnon elementtejä, kuten lattiasta kattoon saakka yltäviä koivunrunkoja, kuusentaimia ja sammalta, voi tunnustella, samoin kuin käpyjä, heiniä ja pajuja. Huoneessa olevat tuohivirsut voivat herättää monenlaisia muistoja.

Aistihuone aktivoi monipuolisesti eri aisteja ja tarjoaa oman, erillisen tilan rauhoittumiselle.

Rauhoittavassa ympäristössä asukkaat viettävät aikaa esimerkiksi omahoitajan kanssa. Myös asukkaiden läheiset varaavat huoneen usein, kun ovat tulossa käymään.

Aistihuoneessa vietetään erityisiä hetkiä, kuten laitetaan asukkaan hiuksia suihkun jälkeen tai lakataan kynsiä. Tai maistellaan esimerkiksi puolukoita, joita asukkaat saavat itse poimia puolukanvarvuista. Toisinaan istutaan vain yhdessä kuunnellen musiikkia.

– Pitää muistaa sammuttaa tuo nuotio, kun lähdetään, kommentoi taannoin eräs muistisairas henkilö aistihuoneessa.

Kommentti osoittaa, että pitkälle edenneestä muistisairaudesta huolimatta aistihuoneessa voi saada aidon yhteyden luontoon.

Asukkaiden omatoimisuuden ylläpitäminen koetaan Emmakodissa tärkeäksi, ja aistihuoneen tarjoamat mahdollisuudet ovat siinä olennaisia.

Hoitokodissa työskentelevä sairaanhoitaja Inka Kekäläinen kertoo, että hoitajat saavat harvoin muistisairailta henkilöiltä sanallista palautetta, mutta heidän kasvojensa eleet ja ilmeet kertovat, miten aistihuone on herättänyt heissä iloa ja hyvää mieltä.

– Kontaktin löytää asukkaaseen paremmin, sanoo myös Anne Mård, joka toimii Emmakodissa fysioterapeuttina.

Fysioterapeutin työssään Mård käyttää aisti­huonetta viikoittain, hyödyntäen esimerkiksi lattialla olevaa kivimattoa tasapainoharjoituksissa. Polkulaitteella ajaminenkin tuntuu toisenlaiselta, kun sen tekee kauniin luonnon ympäröimänä.

Aistihuonetta käytetään myös henkilökunnan kehityskeskusteluihin.

Asukkaiden omatoimisuuden ylläpitäminen koetaan Emmakodissa tärkeäksi, ja aistihuoneen tarjoamat mahdollisuudet ovat siinä olennaisia.

Hoitokodin asukkaille järjestetään henkilökohtaista aikaa ja perehdytään kunkin asukkaan elämän­historiaan, tapoihin, tottumuksiin ja mieltymyksiin.

Luovuus ja aktiivinen arki Emmakodissa tarkoittaa sitä, että hoitokodin asukkaille järjestetään henkilökohtaista aikaa ja perehdytään kunkin asukkaan elämänhistoriaan, tapoihin, tottumuksiin ja mieltymyksiin.

Käsitöitä rakastavalle asukkaalle viedään tarvikkeita, ja hän tekee niistä esimerkiksi patalappuja. Hoitokodin arkeen kuuluu laulua, ulkoilua, tapahtumia ja jumppatuokioita, joilla mahdollistetaan mielekäs toiminta päivittäin.

Emmakodissa on otettu käyttöön myös aistipöytä, joka voidaan tuoda asukkaan luokse, mikäli hän ei halua tai kykene lähtemään aistihuoneeseen. Aistipöydälle on koottu pienoismetsä, jossa on nuotio, vettä, sammalta, varpuja ja käpyjä.

Aistihuoneen purkeista löytyy monenlaisia tuoksuja, kuten kanelia, kardemummaa, ruusua, pelargonia ja mäntyä. Nämä tuoksumuistot vievät nopeasti tiettyihin hetkiin.

– Aistihuone herättää asukkaiden mielessä spontaanisti monenlaisia lapsuusmuistoja, kertoo lähihoitaja Mari Ojala.

Myös Emmakotia ympäröivä maalaismaisema on omiaan herättämään muistelua ja yhteisiä keskusteluja esimerkiksi siitä, millaista elämä maaseudulla on aikoinaan ollut.

Esihenkilöiltä saatu hyväksyntä, luottamus ja tuki ovat tärkeitä asioita, kun luovia ideoita herää.

Vuolijoen Emmakodin toiminta on osoitus siitä, kuinka yhteistyöllä voidaan saada paljon hyvää. Hoitokodin henkilökunta on käyttänyt myös omaa aikaansa toiminnan kehittämiseen ja asukkaiden merkityksellisen elämän mahdollistamiseen.

Asukkailta ja heidän läheisiltään saatu palaute esimerkiksi aistihuoneesta on ollut poikkeuksetta positiivista ja kiittävää. Yhteisöllisyydestä puolestaan kertoo se, että Vuolijoen koululaiset ovat tehneet villalangasta tupsuja, joista kootaan ryijy Emmakodin pirttiin, kaikkien yhteiseksi iloksi.

– Aistihuoneen kehittämisen voi aloittaa pienestäkin, eikä välttämättä kokonaista huonetta tarvita, tai isoa budjettiakaan, Mari Ojala kertoo.

Hoitajien mielestä hoitotyön kehittämisessä olisi olennaista ja tärkeää hyödyntää henkilökunnan osaaminen, myös persoonalliset taidot sekä luovuus. Johtamisella on niiden toteutumisessa suuri merkitys.

Esihenkilöiltä saatu hyväksyntä, luottamus ja tuki ovat tärkeitä asioita, kun luovia ideoita herää. Lopputuloksena on esimerkiksi muistisairaan henkilön yhä merkityksellisempi ja mielekkäämpi arki hoitokodissa.