Suomessa sairastuu vuosittain lähes 25 000 ihmistä akuuttiin aivoverenkiertohäiriöön (AVH). Sairastumisella on usein pitkäaikaisia vaikutuksia sairastuneen ja tämän läheisten elämään.

Sairastuneen kulkema hoitopolku ja sen kesto vaihtelevat kuitenkin suuresti, koska oirekuvaa määrittävät vaurioalueen sijainti ja laajuus.

AVH-hoitopolun tulisi aina alkaa soitolla 112:een. Pohjois-Pohjanmaalla sairastuneen akuutin vaiheen ensiarvio toteutetaan ensi­sijaisesti Oulun yliopistollisen sairaalan neurologian päivystyksessä.

Tämän jälkeen hoitopolku jatkuu sairastuneen tilanteen mukaan neurokeskuksen yksiköissä tai kotona. Tarvittaessa potilaille laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma.

Sairaanhoitajilta ja muilta terveydenhuollon ammattilaisilta vaadittava osaaminen vaihtelee hoitopolun eri vaiheissa. AVH-hoitopolulla edellytetään monipuolista osaamista, jossa korostuvat erityisesti kliiniset taidot, moniammatillinen yhteistyö sekä vuorovaikutustaidot. Pohjois-Pohjanmaalla on kartoitettu, millä tasolla tämä osaaminen nykyään on ja miten sitä tulisi jatkossa kehittää.

AVH-hoitopolulla edellytetään monipuolista osaamista, jossa korostuvat erityisesti kliiniset taidot, moniammatillinen yhteistyö sekä vuorovaikutustaidot.

Sote-alan osaava työvoima, muuttuvat osaamistarpeet (OSMU) -hanke keskittyy muun muassa sairaanhoitajien, fysioterapeuttien ja toimintaterapeuttien osaamiseen ja sen kehittämiseen. AVH-sairastuneen hoitopolku toimii hankkeessa pilottina, jonka kautta ammattilaisten osaamista tarkastellaan ja kehitetään.

Osaamisen määrittelyssä ja kartoittamisessa on yhtenä menetelmänä hyödynnetty palvelumuotoilua. Palvelumuotoilu on ihmislähtöinen lähestymistapa palveluiden kehittämiseen. Se tarjoaa visuaalisen, käytännönläheisen ja käyttäjälähtöisen näkökulman, miten palvelut toimisivat parhaiten.

Palvelumuotoilun avulla voidaan lisätä eri tahojen yhteistyötä ja verkostomaista työskentelyä. OSMU-hankkeessa yhteistyötä ovat tehneet Oulun ammattikorkeakoulu, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun yliopisto, Oulun kaupunki ja Oulunkaaren kuntayhtymä.

– Osaamisen kartoitus on tärkeä osa osaamisen kehittämisen ja johtamisen prosessia. Palvelumuotoilun lisäksi terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen määrittelyä ja kartoitusta on tehty järjestelmällisen katsauksen, haastattelujen ja mittarin kehittämisen avulla, kertoo fysioterapeutti ja hanketyöntekijä Erika Jarva Oulun yliopistosta.

”Sairaanhoitajien osaamisen vahvistamisella voidaan kehittää AVH-sairastuneiden hoito­polkua ja parantaa hoidon laatua.”

Osaamistarpeiden tunnistaminen palvelumuotoilulla tehtiin vuoden 2021 aikana. Keväällä 2022 järjestetään koulutuskokonaisuus, jossa vastataan näihin osaamisvajeisiin.

Suorittamalla neljä erillistä koulutuspäivää sekä verkko-opinnot, ammattilainen saa kokonaiskuvan AVH-sairastuneen hoidon ja kuntouksen eri vaiheista.

– Koulutuksien sisällöt ja toteutukset on kehitetty korkeakoulujen ja palveluorganisaatioiden yhteistyössä huomioiden myös asiakkaiden ja läheisten tarpeet. Tällä tavalla voidaan aidosti vastata koulutuksella työelämän ja asiakkaiden tarpeisiin, kertoo OSMU-hankkeen projektipäällikkö, sairaanhoitaja Anna-Maria Tuomikoski Oulun ammattikorkeakoulusta.

AVH-hoitopolkuun ja ammattilaisilta vaadittavaan osaamiseen pureuduttiin työpajoissa, jotka etenivät mukaillen palvelumuotoiluprosessin vaiheita.

Määrittelyvaiheen työpajoissa kuvattiin sairaanhoitajien ja muiden ammattilaisten kanssa AVH-hoitopolkuun liittyvät tarpeet, tavoitteet ja nykytila sekä kartoitettiin toimintaympäristö. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä uudesta osallistavasta palvelujen kehittämisen toimintatavasta.

Tutkimusvaiheessa selvitettiin ja kirjattiin aivoverenkiertohäiriötä sairastavien ja heidän läheistensä kokemuksia saamastaan palvelusta ja hoidosta. Lisäksi muodostettiin todellisten tapausten pohjalta esimerkkihenkilöitä, hoitopolkuja ja sidosryhmiä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitopolun eri vaiheen kokemuksista.

Suunnitteluvaiheessa ideoitiin ratkaisuehdotuksia AVH-sairastuneiden hoitopolun kehittämiseksi ja arvioitiin ehdotusten toteuttamiskelpoisuutta sairastuneiden, läheisten, ammattilaisten, opettajien ja esihenkilöiden kanssa. Tavoitteena oli määrittää hoitoalan ammattilaisten koulutustarpeita ja hoitopolulla vaadittavaa osaamista.

”Koen, että minulla ­on nyt paremmat valmiu­det opettaa sairaanhoitaja­opiskelijoita työelämälähtöisesti.”

Osaamisen haasteet, jotka nousivat palvelumuotoiluprosessissa esiin, olivat muun muassa AVH-oireiden tunnistaminen, kokonaisvaltaisen hoitopolun ja sen toimijoiden ymmärtäminen, tiedon siirtyminen, kuntouttava työote sekä sairastuneen ja läheisten tukeminen hoitopolun eri vaiheissa.

– Sairaanhoitajien osaamisen vahvistamisella voidaan kehittää AVH-sairastuneiden hoitopolkua ja parantaa hoidon laatua. Jatkuva osaamisen kehittäminen on välttämätöntä nykyisessä, muuttuvassa terveydenhuollon toimintaympäristössä, sanoo sairaanhoitaja ja hankekoordinaattori Eevi Karsikas Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

OSMU-hanke tukee myös sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamista. Sairaanhoitaja ja Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön lehtori Päivi Jounila-Ilola kertoo hyödyntäneensä hankkeen tuloksia opetuksessaan.

– Työpajatyöskentely auttoi minua työelämäyhteistyön kehittämisessä sekä lisäsi ymmärrystä kokonaisvaltaisesta, moniammatillisesta AVH-hoitopolusta. Koen, että minulla on nyt paremmat valmiudet opettaa sairaanhoi­tajaopiskelijoita työelämälähtöisesti.

OSMU-hankkeessa aivoverenkiertohäi­riöön sairastuneiden ja heidän läheistensä sekä terveydenhuollon ammattilaisten ääni on saatu aiempaa paremmin kuuluviin. Osapuolille on luotu aktiivisempi rooli palveluiden kehittämisessä ja osaamisen määrittämisessä. Palvelumuotoilu on mahdollistanut verkostomaisen työskentelyn sekä vahvistanut moniammatillista yhteistyötä, jota sote-alalla tarvitaan.