Seksuaaliväkivalta on yksi väkivallan muoto. Kyse on toisen ihmisen rajojen rikkomisesta esimerkiksi koskettelemalla, ahdistelemalla tai pakottamalla. Seksuaaliväkivalta on mikä tahansa seksuaalinen teko, sen yritys, ei-toivottu seksuaalinen kommentti tai lähestyminen, joka tapahtuu ilman toisen ihmisen suostumusta.

Seksuaaliväkivallan määrittelyyn ei vaikuta se, millainen suhde näiden ihmisten välillä on tai millaisessa ympäristössä seksuaaliväkivalta tapahtuu. Seksuaalivälivalta voi tapahtua esimerkiksi kotona, julkisessa tilassa tai verkossa.

Pakottaminen voi sisältää fyysistä voimankäyttöä, mutta se voi olla myös varsin piilossa olevaa psykologista pelottelua, kiristämistä tai muutoin toisen ihmisen uhkaamista.

Pakottamista on myös se, kun teon kohde ei kykene antamaan suostumusta toimintaan esimerkiksi ikänsä, kehitystasonsa tai toiminta­kyvyn rajoitteidensa vuoksi. Tästä on kyse myös lasten ja nuorten kohdalla. Aikuisilla on aina vastuu lapsista ja nuorista, ja aikuisten tehtävänä on suojella ja turvata lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä.

Moniammatillisuus luo mahdollisuuksia tarkastella ilmiöitä erilaisista lähtökohdista.

Pelastakaa Lapset -järjestö pyrkii kaikessa toiminnassaan turvaamaan lapsen oikeuden kasvuun ja kehitykseen. Työtä tehdään muun muassa Lasten Suojelu ja Nettivihje -toiminnossa,­ joka työskentelee aktiivisesti lapsiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän, houkuttelun ja seksuaaliväkivallan ennalta­ehkäisemiseksi.

– Nettivihje on Suomen ainut vihjepalvelu, joka on osa kansainvälistä INHOPE-vihje­palveluverkostoa. INHOPE koordinoi noin 50 vihjepalveluyksikköä yli 40 maassa. Lasten suojelu ja Nettivihje on osa Suomen Safer Internet Centre -toimintaa (FISIC), erityisasiantuntija Tanja Simola kertoo.

Lasten suojelu ja Nettivihje -toiminnossa työskentelee kolme asiantuntijaa ja yksi erityisasiantuntija. Tiimi on moniammatillinen ja tekee tiivistä yhteistyötä keskusrikospoliisin ja monien eri verkostojen kanssa. Moniammatillisuus luo mahdollisuuksia tarkastella ilmiöitä erilaisista lähtökohdista.

Sairaanhoitaja ja kätilö Janita Tasa työskentelee Lasten suojelu ja Nettivihje -toiminnossa asiantuntijana. Työpäivien sisällöt vaihtelevat paljon ja jokainen päivä on erilainen.

– Asiantuntijatyöhön kuuluu paljon perehtymistä, lukemista ja kirjoittamista. Työpäivääni voi kuulua koulutusten pitämistä ja erilaisten tekstien, artikkeleiden ja blogien kirjoittamista. Tällä hetkellä työstämme grooming-aiheista selvitystä ja ideoimme uuden materiaalin tuottamista lasten ja nuorten huoltajille, Tasa kertoo.

Grooming tarkoittaa sitä, että aikuinen tietoisesti ja tavoitteellisesti pyrkii seksuaaliseen kontaktiin lapsen kanssa.

Erityisesti digitaalisen median­
välityksellä tapahtuva grooming eli lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin on kasvava haaste globaalisti.

Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaaliväkivallan yleisyydestä ei ole tarkkaa tilastotietoa. Vuonna 2019 toteutetun kouluterveyskyselyn mukaan noin seitsemän prosenttia nuorista kertoi kokeneensa seksuaaliväkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Kyselyyn vastasi peruskoulun 8.–9. luokilla, lukion 1.–2. luokilla sekä ammattikoulussa opiskelevia nuoria.

– Kouluterveyskyselyn mukaan seksuaalisen häirinnän kokemukset olivat yleisempiä kuin seksuaaliväkivallan kokemukset. Muun muassa digitaalisen median kautta koettu seksuaalinen häirintä on lisääntynyt niin yläkoululaisten kuin toisen asteen opiskelijoiden kertomana, sanoo THL:n erityisasiantuntija Tanja Koivula.

Myös Pelastakaa Lasten tekemän selvityksen mukaan lasten ja nuorten verkossa kokema seksuaalinen häirintä on varsin yleistä. Erityisesti digitaalisen median välityksellä tapahtuva grooming eli lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin on kasvava haaste globaalisti.

Groomingissa aikuinen on aktiivinen toimija yrittäessään luoda luottamuksellista suhdetta lapseen ja osoittaessaan lasta kohtaan kiinnostusta. Tämä luo edellytyksiä seksuaali­väkivallalle, joka voi tapahtua joko verkossa tai kasvokkain.

Grooming on ilmiönä monitahoinen ja jatkuvasti muuttuva, mutta siinä on tavallista, että aikuinen pyrkii normalisoimaan seksuaalista käyttäytymistä ja toimintaa. Aikuinen saattaa esimerkiksi käydä lapsen kanssa arkipäiväistä keskustelua, mutta liittää sen oheen seksuaalissävytteistä puhetta.

Tällainen käytös voi hämmentää lasta, jolla ei välttämättä ole tietoja ja taitoja, miten tilanteessa tulisi toimia. Lapsi voi osallistua keskusteluun aikuisen ehdoilla ymmärtämättä, mitä tilanteessa oikeasti tapahtuu.

Keskeinen keino, jolla seksuaaliväkivaltaa voidaan ehkäistä, on opettaa lapsille ja nuorille turvataitoja.

– Turvataidot auttavat lapsia ja nuoria pitämään huolta itsestään ja omasta turvallisuudestaan heitä kuitenkaan vastuuttamatta, Tanja Simola sanoo.

Turvataitojen oppimisen edellytyksenä on ymmärrys siitä, että jokaisella on oikeus olla olemassa ja rakastettu, tulla kohdelluksi kunnioittavasti sekä oikeus fyysiseen koskemattomuuteen ja oman kehon itsemääräämisoikeuteen.

Sairaanhoitajan työssä turvataitokasvatusta voi antaa monin tavoin ja monissa eri ympäristöissä. Turvataitoja voidaan opettaa suoraan lapsille ja nuorille tai välillisesti esimerkiksi vanhemmille tai opettajille. Turvataitoihin liittyvää materiaalia löytyy muun muassa ­Pelastakaa Lasten, Väestöliiton sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta.

Janita Tasa kannustaa sairaanhoitajia keskustelemaan lasten ja nuorten kanssa seksuaalisuudesta ja turvataidoista, vaikka aiheita saattaa olla vaikea käsitellä.

– Lapsille ja nuorille tulee puhua näistä teemoista heidän ikä- ja kehitystasoonsa sopivalla tavalla. Miettikää, voisiko työssänne olla tilanne, jossa voisitte ottaa lapsen kanssa puheeksi seksuaalisuuden teemat ja esimerkiksi turvallisen netinkäytön, Tasa vinkkaa.

Seksuaalissävytteinen ja seksuaaliväkival­taa sisältävä kuvamateriaali lapsista on lisääntynyt digitaalisessa mediassa. Tällainen materiaali on kaikin tavoin vastoin lapsen oikeuksia ja etua.

Pelastakaa Lasten Nettivihje-palveluun voi kuka tahansa tehdä ilmoituksen verkossa olevasta kuva- tai videomateriaalista, jossa lapsiin kohdistuu seksuaaliväkivaltaa tai seksuaalista houkuttelua.

– Asiantuntijoiden tehtävänä on arvioida, onko materiaali tai kuvaus toiminnasta laitonta. Kaikki laittomaksi arvioidut vihjeet välitetään Suomessa eteenpäin keskusrikospoliisille. Vihjeet välitetään myös sen maan vihjepalveluun, jossa kyseinen materiaali todellisuudessa sijaitsee, Janita Tasa kertoo.

Laitonta toimintaa ovat esimerkiksi seksuaalista toimintaa sisältävät kuvat ja videot, joissa on alaikäisiä lapsia. Myös lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin on Suomessa rikos.

Nettivihjeen lisäksi Pelastakaa Lasten asian­tuntijat analysoivat kuvamateriaalia kansainvälisessä yhteistyössä. Kuva-analyysityötä tehdään myös kanadalaisessa järjestelmässä, Project Arachnidissa.

Uuden teknologian avulla verkosta voidaan yhä tehokkaammin löytää kuvamateriaalia, jossa lapsiin kohdistuu seksuaaliväkivaltaa, sekä estää tällaisen laittoman kuvamateriaalin leviäminen verkossa.