Neurohoitotyössä hoidetaan potilaan keskushermoston alueen äkillisiä ja vakavia sairauksia, jotka vaikuttavat niin toimintakykyyn, ajatteluun, tunne-elämään kuin tajuntaankin. Hoidon laaja-alaisuus tekee neuro­hoitotyöstä mielenkiintoista ja haastavaa.

HUS Neurokeskuksessa työskentelee noin 450 hoitotyön ammattilaista. Hoitohenkilö­kunta on kokonaisuudessaan melko sitoutunutta. Tästä kertoo muun muassa suhteellisen alhainen lähtövaihtuvuus, joka vuonna 2020 oli 7,2 prosenttia, sisältäen eläköityneet. Lähtövaihtuvuudessa on kuitenkin yksikkökohtaisia eroja.

Neurokeskuksen toimintaympäristö on erittäin monialainen. Hoitotyötä tehdään vuodeosastoilla, poliklinikoilla, valvonta- ja tehovalvontaosastoilla, leikkaussaleissa ja vaativan kuntoutuksen osastoilla.

Perehdytys on vaativassa ja laaja-alaisessa työssä ensiarvoisen tärkeää. Työhaastatteluissa sairaanhoitajat kysyvät usein perehdytyksen kestosta, mutta olennaisempaa olisi keskustella perehdytyksen sisällöstä ja laadusta.

Ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyys on yksi suurimmista terveydenhuollon nykyhetken uhkista ja haasteista. Vetovoimaisuuden parantamiseen on kiinnitettävä huomiota, ja siksi HUS Neurokeskuksessa on ryhdytty systemaattisesti kehittämään perehdytystä. Näemme, että hyvällä perehdytyksellä on suuri rooli vetovoimaisuuden parantamisessa.

Suunnitelmallisen ja hyvin järjestetyn perehdytyksen avulla saamme uuden sairaanhoitajan sitoutumaan työyksikköönsä, koska hyvä perehdytys takaa hänen osaamisensa, ja hän kokee olonsa turvalliseksi haastavissakin tilanteissa.

Perehdytyksellä on tärkeä merkitys myös osaamisen, työmotivaation ja työssäjaksamisen varmistajana. Hyvin perehdytetty neurohoitaja vähentää merkittävästi kokeneempien kollegoiden kuormitusta.

Edelleen perehdytyksellä on myönteinen vaikutus potilasturvallisuuteen, hoitotyön laatuun, tuottavuuteen ja työyhteisön ilmapiiriin.

Suunnitelmallisen ja hyvin järjestetyn perehdytyksen avulla saamme uuden sairaanhoitajan sitoutumaan työyksikköönsä.

Osaamista kehitetään HUSissa viisiportaisen Aura-ammattiuramallin avulla. Aura-mallin mukaiset ammatillisen pätevyyden tasot ovat: aloittelija, suoriutuva, pätevä, taitava ja asiantuntija.

Aloitteleva sairaanhoitaja lähtee perehtyvältä tasolta ja siirtyy osaamisen kehittymisen myötä seuraaville tasoille.

Aura-malli on konkreettinen työväline henkilökunnan osaamisen tavoitteelliseen ja systemaattiseen kehittämiseen. Sairaanhoitajan osaamista voidaan arvioida myös sairaanhoitajan ammattipätevyysmittarin (Nurse Competence Scale, NCS) avulla.

NCS-mittaria on hyödynnetty hoitohenkilökunnan osaamistarpeen määrittämisessä. Mittarin osaamisalueet toimivat myös perehdytyksen runkona, sisältäen neurohoitotyön keskeiset toiminnot. Osaamisalueet ovat: auttaminen, opettaminen ja ohjaaminen, tarkkailutehtävä, tilanteiden hallinta, hoitotoimien hallinta, laadunvarmistus ja työrooli.

Sekä Aura-mallin että NCS-mittarin on kehittänyt dosentti Riitta Meretoja.

HUS Neurokeskuksen yksikkökohtainen perehdytys tapahtuu aloittelevan neurohoitajan omalla osastolla ja kestää 1–3 kuukautta. Tästä ajasta aloitteleva neurohoitaja on poissa vahvuudesta ja työskentelee perehdyttäjän työparina 2–5 viikkoa. Kesto vaihtelee toimintayksiköittäin.

Yksikkökohtaisessa perehdytyksessä keskitytään oman yksikön erityispiirteisiin ja ammatilliseen osaamiseen sekä henkilöstöhallinnon asioihin.

Kokonaisuudessaan aloittelevan neurohoitajan perehdytysvaihe kestää 6–18 kuukautta. Perehdytyksen kesto riippuu siitä, onko kyseessä työuraansa aloittava, työhön palaava vai työyksikköä vaihtava henkilö.

Kokonaisuudessaan aloittelevan neurohoitajan perehdytysvaihe ­kestää ­
6–18 kuukautta.

Perehdytystä pilotoidaan myös verkossa. Virtuaaliseen Moodle-oppimisympäristöön on rakennettu yhteinen kurssi, jonne on oppimisen tueksi koottu neurohoitotyön keskeistä tietoa, käsikirjoja sekä erilaisia testejä.

Moodlessa uuden neurohoitajan valmentajana ja tukena toimivat tarvittaessa oman osaston perehdyttäjät, mutta pääosin kurssi on tarkoitettu suoritettavaksi itsenäisesti työn ohessa.

Yksikkökohtaisen perehdytyksen ja Moodle-kurssin suorittamisen tavoitteena on, että niiden jälkeen työntekijä osaa neurohoitotyön perusteet ja kykenee työskentelemään osastolla itsenäisesti.

Moodle-kurssin jälkeen neurohoitajalle on tarjolla syventävän perehdytyksen koulutus, joka on otettu käyttöön kaksi vuotta sitten. Tällä koulutuksella tuetaan siirtymää Aura-mallin perehtyvältä tasolta seuraavalle osaamistasolle. Tämä siirtymävaiheen tukiohjelma aloitetaan vuoden päästä siitä, kun on aloittanut työt Neurokeskuksessa.

Syventävä perehdytys koostuu kuudesta opintokokonaisuudesta, teoriaopinnoista, ryhmäopetuksesta ja simulaatioista. Tavoitteena on syventää yksikkökohtaisen perehdytyksen ja Moodle-kurssin läpikäyneen neurohoitajan osaamista.

Osana syventävää perehdytystä voidaan sairaanhoitajalle tarjota myös mentorin tukea toimintayksikön suunnitelman mukaisesti. Yksiköissä, joissa mentorointi on jo otettu käyttöön, on saatu siitä hyviä tuloksia.

Syventävää perehdytystä ovat kiitelleet sekä esimiehet että neurohoitajat. Uudelle neurohoitajalle koulutus antaa laajasti tietoa neurohoitotyön toimintaympäristöstä ja ­auttaa verkostoitumisessa. Esimiehet kokevat syventävän perehdytyksen lisäävän tehokkaasti neurohoitajien tietotaitoa ja parantavan samalla toimintayksikön potilasturvallisuutta.

Hyvä perehdytyskokonaisuus on esimiesten mukaan mukava esitellä uudelle työntekijälle yhtenä houkuttelevana aineettomana palkkiona. Systemaattinen perehdytysohjelma myös haastaa esimiehet suunnittelemaan osaamisen johtamista pitkäjänteisesti.

Syventävän perehdytyksen käyneet neurohoitajat ovat kokeneet koulutuksen sisältävän monipuolisesti neurohoitotyön keskeiset aihe­alueet. Koulutuksen luennoitsijat ovat olleet oman aihealueensa asiantuntijoita, jotka ovat osanneet kohdentaa opetuksen sisällön juuri perehtyvälle työntekijälle sopivaksi.

Koulutuksen aiheet ovat olleet mielenkiintoisia ja monipuolisia. Luennoitsijoiden moni­ammatillinen näkökulma neurohoitotyön erityispiirteisiin on rikastuttanut koulutuksen sisältöä. Kokemusasiantuntijoiden luennot ovat nostaneet esille potilaan näkökulman, joka on hyvän hoidon kannalta erittäin tärkeä.

HUS Neurokeskuksen perehdytyksen tukiohjelma pohjautuu Aura-malliin, Neurohoitajan käsikirjaan sekä Virve Ruotsalaisen Neurokeskukselle YAMK-opinnäytetyönä tekemään kirjallisuuskatsaukseen, jossa analysoidaan sairaanhoitajan neurologisen ja neurokirurgisen hoitotyön osaamista.