uutiset.
Koonnut katri simola
Sairaanhoitajille uudet eettiset ohjeet
Nykyaikaan päivitetyissä sairaanhoitajien eettisissä ohjeissa tuodaan näkyviin muun muassa ihmisarvon kunnioitus, sairaanhoitajan asiantuntijuus ja tasa-arvo työssä.
Teksti Mari Schildt Kuva Shutterstock
Uudet sairaanhoitajien eettiset ohjeet ovat valmistuneet. Edelliset ohjeet ovat vuodelta 1996, joten niiden päivittämistä on laajasti toivottu. Uudet ohjeet julkaistaan Sairaanhoitajaliiton verkkosivuilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ohjeet painetaan myös kortiksi ja A4-kokoiseksi ”huoneentauluksi”, joita voi myöhemmin tilata liiton verkkosivuilta.
Turun yliopiston dosentti Mari Kangasniemen vetämä työryhmä työsti uusia ohjeita vuoden päivät. Ryhmässä olivat mukana Kangasniemen lisäksi sairaanhoitaja Miia Vasse HUSista, toiminnanjohtaja Nina Hänninen Oulun Seudun Mäntykodista, ylihoitaja Tarja Poikkeus KYSistä, koulutusjohtaja Minna Hökkä Kajaanin ammattikorkeakoulusta, dosentti Helena Siipi Turun yliopistosta sekä asiantuntija Liisa Karhe Sairaanhoitajaliitosta.
Yhteiskunta, sairaanhoitajan ammatti ja tieto muuttuvat. Siksi ammattieettisiä ohjeita on työryhmän puheenjohtajan Mari Kangasniemen mukaan hyvä aika ajoin tarkistaa.
– On syytä tarkastella, miten ammatin arvot kuvataan, ja mikä on ammatin asema ja tehtävä yhteiskunnassa, hän sanoo.
Sairaanhoitajien eettisissä ohjeissa pysyvää on hänen mukaansa hyvän tekeminen ja ihmisarvon kunnioittaminen. Uusissa ohjeissa on haluttu täsmentää sitä, miten etiikka on osa kaikkea toimintaa potilaiden, kollegojen ja muiden ammattiryhmien kanssa työskennellessä. Kangasniemi sanoo, että ohjeet antavat ammattilaiselle ajattelun välineitä pohtia omaa työtään.
– Koronapandemia alleviivaa valitettavan vahvasti tilannetta, jossa maailma muuttuu. Vaikka meillä on samat arvot koko ajan, on löydettävä uusia vastauksia. Jos eettisissä ohjeissa sanotaan, että kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti, niin mitä se tarkoittaa tässä tilanteessa, hän havainnollistaa.
Työryhmän jäsen, sairaanhoitaja Miia Vasse sanoo, että hän on erityisen iloinen siitä, että ohjeissa saatiin näkyviin sairaanhoitajien oikeuksia.
– Se on itselleni tärkeä asia. Sairaanhoitajalla on oikeus turvalliseen työympäristöön, koulutukseen sekä tasavertaiseen kohteluun tasavertaisena työntekijänä, tiimin jäsenenä, potilaan oikeuksien puolustajana ja hoitotyön asiantuntijana. Sairaanhoitajalla on myös eettinen velvoite pitää huoli oikeuksistaan.
Vasse kertoo, että uudet ohjeet viestivät enemmän laaja-alaisesta ja monipuolisesta asiantuntijuudesta, kun aikaisemmin on korostettu ehkä enemmän kutsumusajattelua ja pyyteettömyyttä. Aika muuttuu, ja sen pitääkin muuttua.
– Siitä me työryhmässä puhuimmekin, että toivomme, että nämä kuvaavat juuri tämänhetkisen sairaanhoitajan arkea, työtä ja työnkuvaa. 30 vuoden päästä voi olla, että sama työryhmäkin pyörittelee silmiään, että mitä me oikein silloin ajattelimme! Vasse nauraa.
Yliopistollisten sairaaloiden henkilökunnasta
93 %
on täysin tai osin sitä mieltä, että sairaalaklovnit vaikuttavat myönteisesti lapsen potilaskokemukseen.
Lähde: Sairaalaklovnit ry:n kysely
Turvallisen lääkehoidon opas uudistui
Teksti Katri Simola Kuvat Studio EveLiisa ja kuvankaappaus
Julkaisu sisältää lääkehoitosuunnitelman mallipohjan. Sairaanhoitajat voivat joissakin tapauksissa hyväksyä yksikön lääkehoitosuunnitelman.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi helmikuussa päivitetyn oppaan turvallisesta lääkehoidosta. Viranomaisten yhteistyönä valmistuneen julkaisun nimi on Turvallinen lääkehoito – Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen. Kyseessä on suositus, jonka tavoitteena on parantaa lääkitysturvallisuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä alan ulkopuolella.
– Yksityiskohtaisia suosituksia on joiltakin osin aiempaa vähemmän, jotta opas soveltuisi laajalti erilaisten yksiköiden käyttöön ja kestäisi aikaa. Joitakin oppaan suosituksia on kuitenkin tarkennettu sidosryhmien toiveiden pohjalta, kertoo julkaisua toimittanut sairaanhoitaja ja terveystieteiden tohtori Emilia Laukkanen, joka työskentelee projektikoordinaattorina Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeassa.
Laukkanen nimeää oppaan merkittävimmäksi uudistukseksi lääkehoitosuunnitelman mallipohjan, jota eri yksiköt voivat hyödyntää lääkehoitosuunnitelmansa laatimisessa. Julkaisussa annetaan konkreettiset ohjeet, miten ja miksi lääkehoitosuunnitelma tehdään. Lähtökohtana on, että lääkehoitosuunnitelma on käytössä kaikissa lääkehoitoa toteuttavissa yksiköissä.
Lääkehoitosuunnitelmassa nimetään muun muassa lääkehoidon toteuttamisesta vastaava sairaanhoitaja. Sairaanhoitajat vastaavat lääkehoidon toteuttamisen kokonaisuudesta, kuten siihen liittyvästä tehtävänjaosta sekä osaamisen varmistamisesta. Sairaanhoitajat voivat toteuttaa lääkehoitoa monipuolisesti sekä joissakin tapauksissa hyväksyä yksikön lääkehoitosuunnitelman.
– Jos yksikössä ei toiminnan luonteesta johtuen ole lääkehoidosta vastaavaa lääkäriä, eikä lääkehoidon toteutus ole yksikössä jokapäiväistä tai vaativaa, voi yksikön lääkehoitosuunnitelman hyväksyä esimerkiksi laillistettu sairaanhoitaja, jolla on riittävä osaaminen lääkitysturvallisuudesta, Laukkanen sanoo.
Oppaassa listataan, millaisia riskejä lääkehoitoon liittyy, ja miten niihin voi varautua. Laukkasen mukaan erityisiä vaaranpaikkoja ovat esimerkiksi iäkkään potilaan useat lääkitykset tai siirtyminen toiseen yksikköön.
Turvallinen lääkehoito -opas julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2006 ja päivitettiin edellisen kerran vuonna 2016.
Liiton webinaarit ovat ennätyksellisen suosittuja
Teksti Mari Schildt Kuva Shutterstock
Sairaanhoitajaliiton webinaarien suosio on kasvanut ennätyksellisiin mittoihin. Tänä vuonna pidettyihin, maksuttomiin webinaareihin on ilmoittautunut tuhatkunta osallistujaa ja katsojaa aihetta kohden, suosituimpiin sitäkin enemmän.
– Voisi sanoa, että viime vuoden lopulta lähtien lähes kaikissa webinaareissa on ollut ilmoittautuneita jo tosi paljon. Jotenkin nämä on nyt jäsenetuna löydetty, sanoo Sairaanhoitajaliiton asiantuntija Anne Pienimaa.
Hän sanoo, että varsinkin tallenteet ovat suosittuja, koska ne antavat vuorotyötä tekeville sairaanhoitajille mahdollisuuden katsoa webinaari itselleen sopivana ajankohtana noin kolmen kuukauden aikana.
Vaikka webinaarit tulevat aikanaan kaikkien jäsenten katsottaviksi Sairaanhoitajaliiton nettisivuille, ilmoittautuminen kannattaa: silloin saa tallennelinkin ja webinaari on nopeammin katsottavissa.
– Ilmoittautuminen on myös ainoa mahdollisuus päästä seuraamaan livewebinaaria, jonka aikana voi esittää kysymyksiä chatin kautta, Pienimaa huomauttaa.
Suosituimpia webinaareja ovat olleet kliiniset aiheet, esimerkiksi lääkehoitoon liittyvät, mutta myös omaa hyvinvointia tukevat aiheet.
Kevään webinaareista Pienimaa nostaa esiin varsinkin uuden EKG:n tulkinta
-webinaarin, jossa keskitytään iskeemisiin muutoksiin. Sairaanhoitajaliitto järjestää webinaareja noin 2–3 kertaa kuukaudessa, pois lukien heinäkuun.
– Kun suosio on näin suurta, ei näitä ainakaan olla vähentämässä, Pienimaa sanoo.
Lisätietoa kevään tarjonnasta: www.sairaanhoitajat.fi/webinaarit
Digitaalinen laastari valvoo potilaan tilaa
KUVA VTT
Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt digitaalisen laastarin, joka seuraa potilaan peruselintoimintoja ja lähettää tiedot langattomasti valvontajärjestelmään. Kyse on puettavasta elektroniikasta, jota VTT kehittää yhdessä sairaaloiden ja terveysteknologiayritysten kanssa.
– Kehitämme joustavia älylaastareja, jotka mittaavat esimerkiksi hengitystaajuutta, happikyllästeisyyttä, syketaajuutta, lämpötilaa ja jopa EKG:tä eli sydänfilmiä. Älylaastari lähettää mittaustulokset järjestelmään, joka analysoi ne ja tuottaa seurantatietoa sekä hälytyksiä. Esimerkiksi leikkauksesta toipuva potilas voi mittausten aikana liikkua vapaasti sen sijaan, että hän makaisi piuhojen keskellä sängyssään, VTT:n tutkimustiimin päällikkö Teemu Alajoki kertoo tiedotteessa.
Etävalvovat anturit voisivat lisäksi mahdollistaa potilaiden varhaisemman kotiutuksen. VTT kehittää myös analytiikkaa, joka pystyisi parhaimmillaan tuottamaan automaattisia hälytyksiä potilaan tilan muutoksista, kuten sydänhäiriöistä tai verenmyrkytyksestä. Ensimmäisiä älylaastareita odotetaan markkinoille parin kolmen vuoden aikana. KS
Tutkittua.
Palstalla esitellään tuoretta näyttöön perustuvaa tietoa.
Miten edistän vauvan turvallista nukkumisympäristöä?
Näyttövinkki pohjautuu Yhdysvaltojen lastenlääkäriyhdistyksen (AAP) laatimaan suositukseen, joka kohdistuu kätkytkuoleman tai muun vauvan nukkumisen aikaisen, odottamattoman kuoleman riskien vähentämiseen. Kätkytkuolemalla tarkoitetaan imeväisen odottamatonta kuolemaa, jolle ei löydy selitystä esitietojen ja muiden tarkkojen tutkimusten perusteella. Suomessa kätkytkuolemien määrä on vähäinen, 10–15 kuolemaa vuosittain. Yli 80 % kätkytkuolemista ajoittuu vauvan kuuteen ensimmäiseen elinkuukauteen esiintyvyyden ollessa suurin 2–4 kuukauden iässä. Vauvan selällään nukuttamisen myötä kätkytkuolemien määrä on vähentynyt eri maissa 50–85 %.
Näyttövinkki 4/2021 on vuonna 2016 julkaistun vauvan turvallista nukkumisympäristöä koskevan Näyttövinkin päivitys. Päivitetty Näyttövinkki perustuu vuonna 2016 julkaistuun AAP:n suositukseen, jonka lisäksi aihetta koskevaa näyttöä on täydennetty suosituksen jälkeen julkaistulla kolmella riittävän laadukkaaksi arvioidulla järjestelmällisellä katsauksella. AAP:n suositus on tarkoitettu kaikille, jotka hoitavat vauvoja.
Tutkimusnäytön perusteella kätkytkuoleman riskiä vähentävät muun muassa vauvan selällään nukuttaminen omassa sängyssä mutta lähellä vanhempia, imetys (mitä pidempään imetetään, sitä pienempi riski) sekä tutin käyttö, joskaan sen suojamekanismia ei tunneta. Kätkytkuoleman tai muun nukkumisen aikaisen odottamattoman kuoleman riskiä sen sijaan lisäävät vauvan nukuttaminen vatsallaan tai aikuisen kanssa samassa sängyssä. Aikuisen kanssa samassa sängyssä nukuttamisen riski koskee erityisesti vauvoja, jotka ovat alle neljän kuukauden ikäisiä, ennenaikaisesti syntyneitä tai joiden syntymäpaino on ollut alhainen. Samassa sängyssä nukuttamisen riskiä lisää myös, jos vauvan kanssa samassa sängyssä nukkuva aikuinen on tupakoiva, ei ole vauvan oma vanhempi, tai jos aikuisella on havahtumiseen ja heräämiseen liittyviä vaikeuksia. Myös upottavat nukkumisalustat, pehmolelut, irralliset vuodevaatteet, liiallinen kuumuus ja äidin raskaudenaikainen tupakointi mainitaan riskiä lisäävinä tekijöinä.
Tuovi Hakulinen / THL
Tiina Mäenpää / Terveydenhoitajaliitto
Hannakaisa Niela-Vilen / Turun yliopisto
Anitta Nykyri / OYS
Päivi Oinonen / HUS / Kätilöliitto ry
Heidi Parisod / Hotus
Tuija Leppäkoski / Hotus
Lue lisää:
Sairaanhoitajaliittoon kaksi uutta asiantuntijajaostoa
Sairaanhoitajaliittoon on alkuvuonna valittu kaksi uutta asiantuntijajaostoa: Suomen Verisuonihoitajayhdistys ry ja Astma- ja Allergiahoitajat ry.
Suomen Verisuonihoitajayhdistyksen puheenjohtaja Mia Haapaluoma toivoo, että yhteistyö tuo lisää osaajia alalle.
– Toivomme yhteistyön Sairaanhoitajaliiton asiantuntijajaostojen kanssa lisäävän kollegojen kiinnostusta verraten pienen ja ehkä tuntemattomankin, mutta monipuolisen ja nopeasti kehittyvän erikoisalan suhteen, ja näin saada lisää kiinnostusta ja osaajia erikoisalalle.
Haapaluoman mukaan verisuonihoitajan työssä on antoisinta työn haastavuus, vastuu, itsensä kehittäminen ja uuden oppiminen.
– Pitkät potilaskontaktit tuovat jatkuvuutta ja turvallisuutta. Verisuonihoitajat tekevät läheistä yhteistyötä verisuonikirurgien kanssa ja kokemuksen edetessä yhteistyössä vallitsee molemminpuolinen luottamus, Haapaluoma kuvailee.
Astma- ja Allergiahoitajien puheenjohtaja Piia Lehesvuori kertoo, että yhdistys on tehnyt Sairaanhoitajaliiton kanssa yhteistyötä jo yli kahden vuoden ajan, ensimmäisestä erikoisalayhdistysten tapaamisesta lähtien.
– Tänä aikana olemme päässeet luomaan uusia kontakteja. On ollut hienoa huomata, miten erikoisalasta riippumatta päämäärämme ovat yhteisiä. Uskon, että yhdessä Sairaanhoitajaliiton ja muiden asiantuntijajaostojen kanssa olemme vahvempia ja mahdollisuutemme vaikuttaa lisääntyy, Lehesvuori sanoo.
Astma- ja allergiahoitajan työssä antoisinta on hänen mukaansa työn monipuolisuus ja haasteellisuus.
– Astmaa ja allergisia sairauksia hoidetaan kaikissa elämän vaiheissa, ja hoidon tarpeet muuttuvat iän myötä. Hoitotyössä ylipäätään parasta on potilaan kohtaaminen ja yhdessä jaetut hetket, Lehesvuori kertoo.
Sairaanhoitajaliittoon kuuluu tällä hetkellä 22 asiantuntijajaostoa, jotka ovat ammatillisia tai asiantuntijoiden muodostamia yhdistyksiä, yhteisöjä tai verkostoja. KS
Mediakiikari.
”En uskaltaisi olla potilaana meidän teho-osastollamme. Meillä on niin paljon uutta, kokematonta henkilökuntaa. Tehohoidosta valuu hirvittävällä tahdilla pois osaavaa henkilökuntaa.”
HUSin tehohoitaja Taru, nimi muutettu
MTV Uutiset 27.2.
Tulokset olivat hätkähdyttäviä. Niistä näkyi selvästi, että lasten ensihoito tosiaan keskittyy Helsingissä köyhemmille alueille. Matalan tulotason alueella lapsi tarvitsi ambulanssin apua jopa kuusi kertaa useammin kuin muualla.
Long Play 27.2.
Terveydenhoitoalan työntekijöille ei ole ollut epäselvää, että oma työ on yhteiskunnalle tärkeää. Työn vaativuuteen nähden palkat ovat kuitenkin matalia. Kun vertaa naisvaltaisimpien ja miesvaltaisimpien alojen palkkoja, erot ovat huimia.
Helsingin Sanomat 7.3.
”Ajattelisin näin, että ei terveydenhuollosta voi ikuisesti säästää. Jos me olemme aika lähellä ylikuormittumista siitä, että meillä on muutamia satoja ihmisiä sairaalassa, kyllä se herättää vähän kysymyksiä itsessäni, että onko tämä länsimainen terveydenhuoltojärjestelmä rakennettu ihan oikein. Että pitäisikö kuitenkin satsata vähän enemmän siihen varautumiseen?”
THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen
Yle Areena, Rankka vuosi 8.3.
”Pakkokeinoja meihin ollaan valmiita kohdistamaan yleisen turvallisuuden nimissä, mutta emmekö ole edes työturvallisuuden arvoisia? Entäpä sitten kun ei ole enää ketään kehen pakkolakeja kohdistaa? Kauniit ajatukset kannustuspuheineen ja siniset valoheijastukset eivät tuo sen enempää leipää pöytään kuin immuniteettia vakavaan tautiin.”
Sairaanhoitaja Pihla Rapola
Aamulehti 14.3.