uutiset.

Kirjaamisessa yhä puutteita

”Jos kirjaukset uupuvat, voi näyttää siltä, että sairaanhoitajat eivät osallistu tietyn potilasryhmän hoitoon ollenkaan”, Eeva Ketola THL:stä huomauttaa.

Teksti Salla Virta Kuva Shutterstock

Erityisesti nyt, kun sosiaali- ja terveysala on voimakkaassa muutoksessa ja mahdollisia tulevia maakuntia arvioidaan, on tärkeä kiinnittää huomiota kirjaamisen onnistumiseen, sanoo Eeva Ketola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta THL:stä. Ketola toimi juuri päättyneen Sote-tietopohjan kehittämishankkeen projektijohtajana. Hanke paljasti, että kirjaamisessa on yhä merkittäviä puutteita.

– Vain kirjaamalla teet oman työsi näkyväksi. Aina, kun hoidat potilasta, on pystyttävä sanomaan, minkä takia hän kävi vastaanotolla, miksi hoidit tätä kohtaa tai teit vaikkapa haavanhoidon, Ketola sanoo.

Jos työ ei ole näkyvää, on vaikea pyytää lisää resursseja tai osoittaa työmäärän suuruutta.

– On tärkeä tukea kirjaamisen oikeellisuutta. Jokainen kirjaus on tärkeä, hän korostaa.

Ketolan mukaan tiedolla johtaminen tulee lisääntymään joka tapauksessa, tuli sote nyt tai myöhemmmin. Kun nähdään, mitä on tehty ja miten potilaat voivat, löydetään parhaimmat toimintatavat.

– Kahvihuoneessa on turha vaatia lisää resursseja, jos ei pysty sanomaan, mitä olen tehnyt viikon aikana, hän kärjistää.

2018 päättyneessä THL:n Sote-tietopohjan kehittämishankkeessa havaittiin, että kirjaamisessa on alueellisesti suuria eroja. Myös eri erikoisalat ja ammattiryhmät kirjaavat potilastiedot ylös eri tavoin.

Kun verrattiin perusterveydenhuollon kirjauksia vuosina 2015-2016 koko maassa, havaittiin, että terveydenhoitajat kirjasivat asiakastapaamisensa tunnollisimmin (72%). Lähihoitajat (67 %) olivat parantaneet aiemmasta. Heikointen kirjasivat perusterveydenhuollon sairaanhoitajat (56 %) sekä lääkärit (58 %). Erityistyöntekijät, kuten fysioterapeutit ja ravitsemusterapeutit, sijoittuivat tälle välille (65 %).

Ketolan mukaan erot johtuvat siitä, että tiimityössä kirjaamisia tekee vain osa. Aina käytössä oleva tietojärjestelmä ei myöskään taivu esimerkiksi mobiilikirjauksiin. Lisäksi temperamentti, tapa kirjata, voi olla erilainen.

– Osa sairaanhoitajista mieltää tekevänsä tukitoimia, mutta jos heillä itsenäinen vastaanotto, on kirjaukset tehtävä.

Kaiken takana on hyvä hoito. Jos sote-uudistuksen valinnanvapaus toteutuu, raha tulee seuraamaan potilasta ja asiakasta. Tällöin on entistä tärkeämpi, että hoidosta jää merkintä.

– Kirjaaminen on tärkeää myös työntekijän oikeusturvan kannalta, Ketola sanoo ja viittaa keskusteluihin työntekijämitoituksista.

Jos kirjaukset puuttuvat, voi näyttää esimerkiksi siltä, että sairaanhoitajat eivät osallistu tietyn potilasryhmän hoitoon ollenkaan.

Hoitotyön johdon rooli on kirjaamisessa tärkeä. Heidän tulee varmistaa, että työntekijät on perehdytetty käyttämään järjestelmiä, ja että kirjaamiseen on varattu aikaa. Myös henkilöstön pitää vaatia ohjelmia, jotka ovat helppoja ja toimivia käyttää, Ketola painottaa. Pitää riittää, että käynnin syy kirjataan kerran.

THL tarkastelee kirjaamistietoja niistä lähtökohdista, millainen on potilaiden vointi ja mihin työpanos menee.

– Seuraamme, mitä palveluja julkinen puoli on tuottanut ja mistä syystä, mitkä ovat tarpeet ja tuotokset. Jos halutaan resursseja johonkin lisää, se on helpompi perustella, kun työ on näkyvää, Ketola sanoo.

Katso THL:n video kirjaamisesta: youtu.be/Su_nIPRZoP8

Tutkittua.

Palstalla esitellään tuoreita näyttöön perustuvia suosituksia.

Potilaan osallistuminen vuoteenvierusraportointiin

Potilaslähtöisyys on potilaan tarpeisiin ja toiveisiin keskittyvää yksilöllistä hoitoa, jossa potilaalla on oikeus saada tietoa omasta hoidostaan ja mahdollisuus osallistua omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Hoitotyön vuoteenvierusraportointi parantaa potilaslähtöisyyden toteutumista. Hoitotyön vuoteenvierusraportointi on potilaan vuoteen vierellä tapahtuvaa hoitajien välistä tiedonsiirtoa, johon potilas osallistuu tasavertaisena jäsenenä. Tämä mahdollistaa vastavuoroisen tiedon jakamisen ja yhteisen päätöksenteon. Näyttövinkissä 3/2019 kuvataan, miten potilaan osallistumista hoitotyön vuoteenvierusraportointiin voidaan edistää.

Potilaan osallistumiseen hoitotyön vuoteenvierusraporttiin vaikuttavat hoitajasta, potilaasta ja heidän välisestä yhteistyösuhteestaan lähtöisin olevat tekijät. Potilaan osallistumista hoitotyön vuoteenvierusraportointiin voidaan edistää keskustelemalla potilaan kanssa hänen mahdollisuudestaan raportointiin osallistumiseen, suunnittelemalla vuoteenvierusraportointi yksilöllisesti potilaan tilanteeseen sopivaksi, luomalla osallistumista rohkaiseva ilmapiiri ja käsittelemällä potilasta koskevia tietoja hienovaraisesti.

Näyttövinkki perustuu vuonna 2018 julkaistuun järjestelmälliseen katsaukseen. Katsaukseen mukaan hyväksytyissä tutkimuksissa aineistot oli kerätty haastatteluilla, havainnoimalla sekä kyselyillä vuoteenvierusraportointiin osallistuneilta sisätauti- ja kirurgisilta potilailta (n=391) ja sairaanhoitajilta (n=341).

Sanna Holappa, Sari Juvonen, Kirsi Kariniemi, Jenni Niskala ja Helvi Kyngäs/Oulun yliopisto, Kristiina Heikkilä/Hotus

Lue lisää:

www.hotus.fi/nayttovinkki

Shutterstock

Muistava-hanke etenee

Etenevä sairaus voi hankaloittaa muistisairaan kykyä ilmaista toiveitaan. Hoitotyön tutkimussäätiön Hotuksen ja Muistiliiton Muistava-hanke kehittää apukeinoja tahdon ilmaisuun. Tarkoituksena on kannustaa muistisairasta suunnittelemaan tulevaa ja miettimään esimerkiksi asumismuotoaan, silloin, kun se on vielä mahdollista. Nyt muistisairaan turvalliseen asumiseen liittyvät kysymykset otetaan puheeksi liian myöhään, jolloin he eivät juuri enää itse pysty vaikuttamaan tilanteeseen.

– Työkalun on tarkoitus tarjota tukea muuton puheeksi ottoon omaisille sekä auttaa tunnistamaan ajoissa, milloin muistisairaan asumismuoto tulisi arvioida uudelleen, kertoo Hotuksen tutkija Heidi ­Parisod.

Ratkaisuja kehitetään yhdessä muistisairaiden, heidän omaisten, ammattilaisten, vapaaehtoistoimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Ensimmäinen työpaja pidettiin helmikuussa Turussa. Työpajoja pidetään myöhemmin vielä kaksi, jonka jälkeen toteutetaan sähköinen kommentointikierros. Hanke jatkuu vuoteen 2020. SV

Satasairaalasta Vauvamyönteinen sairaala

Porin alueella toimiva Satasairaala on saamassa vauvamyönteisyyssertifikaatin. Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Unicefin käynnistämän toimintaohjelman tavoitteena on imetyksen edistäminen ja tukeminen.

THL:n Kansallisen imetyksen edistämisen seurantaryhmän nimeämä arviointiryhmä on suorittanut Satasairaalassa lasten- ja naistentautien sekä synnytysten vastuualueen vauvamyönteisyysauditoinnin. Ryhmä suosittaa, että Satasairaalan Lasten- ja naistentalolle myönnetään kansainvälinen Vauvamyönteinen sairaala -sertifikaatti.

Lastenosaston osastonhoitajan Elina Gustafssonin mukaan Satasairaala on ensimmäisenä suomalaisena sairaalana arvioitu myös vastasyntyneiden tehohoidon ja lastenosastojen ja -poliklinikoiden osalta niiden toimintaa varten laaditun kriteeristön perusteella (neo-BFHI-kriteeristö). SV