Sairaanhoitaja Nina Mölsä virittelee tietokonettaan arviointiluukkuun numero 1005. Hän aloittelee Kalasataman terveysasemalla päivystysvuoroa eli hienosti sanottuna Asiakkaaksi tulon prosessia.

Vuoron aikana Mölsän puheille ohjautuu ilman ajanvarausta tulleita ja päivystyksellisiä potilaita.

Lasisesta arviointiluukusta näkee odotusaulaan, jonka tilanne on melko rauhallinen. Ihmisiä istuskelee siellä täällä, mutta ruuhkaa ei ole. Asiakkaat ovat saaneet aulan ilmoittautumisautomaatista jonotusnumerot.

Mölsä avaa ruudulleen päivystyksen jonotustilanteen. Ensimmäisenä jonossa on vuonna 2001 syntynyt nainen. Mölsä klikkaa naisen nimeä ja näkee pian tämän kävelevän kohti lasikoppia.

– Minkäslainen vaiva sulla on? Mölsä tiedustelee tervehtimisen jälkeen.

Asiakas Saana Toppinen kertoo kärsivänsä kuumeesta neljättä päivää. Lisäksi häntä vaivaa kamala yskä ja kurkkukipu.

Mölsä haastattelee Toppista ja kirjaa koneelle tietoja näppäimet sauhuten. Sitten hän mittaa kuumeen ja katsoo potilaan korviin sekä kurkkuun.

Mölsä pyytää vielä varmuuden vuoksi lääkäri Markus Wiron paikalle. Se käy kätevästi, sillä konsultoitava lääkäri istuu heti arviointiluukkujen takana olevassa taustatilassa.

– Kuunnellaanpa keuhkot, Wiro sanoo lyhyen haastattelun jälkeen.

Mölsä ja Wiro ovat yksimielisiä siitä, että potilas on syytä lähettää nieluviljelyyn. Lisäksi keskustellaan sopivasta lääkityksestä.

– Voit mennä suoraan laboratorioon. Tulokset näet Omakannasta, ellei sinulle soiteta täältä. Muista levätä ja pitää villasukat jalassa, Mölsä sanoo hyvästellessään Toppisen.

Kuumepotilas on hyvin tyypillinen tapaus hoidon tarpeen arvioinnissa, ja hänen hoitopolkunsa on tuttu. Päivystykseen tullaan kuitenkin monien muidenkin vaivojen takia, ja sairaanhoitajan on löydettävä jokaiselle oikea osoite.

Onneksi konsultaatiomahdollisuudet ovat laajat. Jokaisessa tiimissä on sairaanhoitajien lisäksi lääkäri, fysioterapeutti, mielenterveyshoitaja ja päihdehoitaja. Lisäksi apua voi pyytää sosiaali- ja maahanmuuttopuolelta, joiden lasikopit ovat päivystyksessä sairaanhoitajien koppien vieressä.

– Olen esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden oveen koputtanut monta kertaa ja kysynyt, mihin voin ohjata potilaan. Joskus sosiaalipuolelta on tultu potilaan kanssa minun koppiini, Nina Mölsä kertoo.

Moniammatillisuudessa piilee Helsingin Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen vahvuus. Pyrkimyksenä on, että asiakas saisi asiansa hoidettua mahdollisimman pitkälle yhdellä kerralla ilman, että häntä pompoteltaisiin luukulta toiselle.

Kalasatamassa on yhdistetty kolmen eri terveysaseman eli Herttoniemen, Kallion ja Vallilan työntekijät neuvoloita lukuun ottamatta. Nina Mölsä tuli Vallilasta.

– Hakeuduin Vallilaan töihin, koska tiesin, että sieltä muutettaisiin Kalasatamaan. Minua kiehtoi ajatus tästä uudesta toimintamallista. Olen kehittäjätyyppiä, ja mielessäni pyörii jatkuvasti omanlaisensa kehitysprojektit, Mölsä kertoo.

Ketään ei pakotettu siirtymään Kalasatamaan, vaan henkilökunnalle tarjottiin mahdollisuus mennä töihin muihin pisteisiin.

Nina Mölsä klikkaa taas jonosta potilasta, ja koppiin astelee Ali Juma. Mies valittelee selkäkipua ja rinnassa olevaa pattia.

– Pääsisitkö huomenna tulemaan fysioterapiaan kello yhdeksän? Mölsä kysyy.

Lisäksi hän varaa Jumalle lääkäriajan rinnan patin vuoksi. Juma pääsee jo tunnin kuluttua lääkärille kolmanteen kerrokseen.

Mölsän työpäivä on alkanut aamulla kello 6.45. Ennen lasikoppiin siirtymistä hän on hoitanut sähköistä asiointia ja takaisinsoittoa.

– Sähköinen asiointi on kyllä näppärä palvelu. Katson viestit aina ensimmäisenä aamulla ja pyrin vastaamaan heti. Joskus tilanne vaatii selvittelyä, mutta silloinkin vastaan, että palaan pian asiaan.

Mölsä on arviolta 400–500 asiakkaan yhteys- henkilö. Hän saa sähköpostia heiltä ja vastaa myös niihin viesteihin, joita ei ole osoitettu suoraan kenellekään.

Sähköisen asioinnin viestien sisältö on samanlaista kuin terveysasemille soitetuissa puheluissa. Viesteihin vastaamiseen on varattu työpohjassa aikaa.

– Joskus tuntuu, ettei sitä aikaa ole tarpeeksi, mutta yleensä saan hommat tehtyä saman päivän aikana. Minulle on kunniakysymys, että hoidan asiakkaani alusta loppuun hyvin, Mölsä kertoo.

Kalasataman terveysasema on auki kello 7–20. Mölsällä on yksi iltavuoro viikossa.

Päivystysvuoron lisäksi Mölsä tekee Satunnaisen palvelutarpeen vuoroa, joka myös sisältää sähköisen asioinnin hoitamista ja takaisinsoittoa. Puolet vuorosta on kiireetöntä vastaanottotyötä.

– Teen vastaanottotyötä ehkäisyneuvonnassa, mikä on mukavaa. Siinä tapaa nuoria, ja työ liippaa läheltä kätilön koulutustani. Lisäksi olen seksuaalineuvoja koulutukseltani.

Mölsä aloittaa Helsingin kaupungin uramalliohjelmassa syyskuussa. Se tarkoittaa sitä, että hän saa käyttää 30 prosenttia työajastaan Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen avoterveydenhuollon seksuaalineuvontapalveluiden kehittämiseen vuosina 2018–2019. Monialaisessa uramalliohjelmassa hänen parinaan on Milla Hormaluoma, joka on Vuosaaren perhekeskuksen psykologi ja tekee kehittämistyötä siellä.

– Tämä on mahtava juttu! Seksuaaliterveyden edistäminen on seikka, jonka eteen mieluusti teen työtä. Silläkin saralla ihmisten pitää tulla kohdatuiksi juuri sellaisina kuin ovat.

Kohtaamisesta Mölsä puhuu paljon. Vaikka hän palvelee paljon asiakkaita sähköisesti ja puhelimessa, hän pyrkii luomaan aina kunnon henkilökohtaisen kontaktin.

– Esimerkiksi omalla tekstillä pystyy vaikuttamaan siihen, miten ihminen kokee asian, Mölsä miettii.

Koko Mölsän päivystysvuoron ajan taustalta on kuulunut voimakas jyskytys. Terveysasema sijaitsee keskellä Kalasataman meluisaa rakennustyömaata. Viereen nousee esimerkiksi kauppakeskus Redin pilvenpiirtäjä.

Terveysaseman tilat ovat saaneet kritiikkiä muun muassa vähäisestä päivänvalosta ja siitä, ettei työntekijöillä ole omia, vakituisia työpisteitä.

– En kiinnitä noihin asioihin juuri huomiota, mutta melu häiritsi erityisesti alussa. Minulla on iso perhe ja kotona aina älämölö, ja yhtäkkiä työpaikallakin oli jatkuva taustamelu. Onneksi meillä on myös hiljaisia työskentelytiloja, joihin voi mennä.

Päivystyksen vieressä olevassa taustatilassa työskentelee konsultoivia lääkäreitä, takaisinsoittoa hoitavia sairaanhoitajia ja sosiaalipuolen ihmisiä. Moni ihminen puhuu yhtä aikaa, ja työmaan jyskytys on tauotonta.

– Puhelimessa voi olla vaikea kuulla, mutta jos melu käy liian kovaksi, aina voi pyytää muita olemaan hiljempaa.

Uutta luodessa on jouduttu moneen kertaan etsimään sopivia työskentelytapoja. Sen vuoksi ensimmäiset kuukaudet Kalasatamassa ovat olleet täynnä muutoksia.

Puhelinpalvelu ei ole aina toiminut odotetusti vaan on saattanut ruuhkautua. Pahimmillaan Walk in -jonossa potilas on voinut joutua odottamaan pääsyä hoidon tarpeen arviointiin jopa tunnin.

– On tylsää, että mediassa on näkynyt ikävä sävy. Tässä paikassa on niin paljon potentiaalia ja mahdollisuus hoitaa asiakasta aivan uudella tavalla. Lisäksi meitä on hieno porukka tekemässä tätä työtä, Mölsä kehuu.

Kun kolme terveysasemaa yhdistetään, kaikille tulee iso nippu uusia työkavereita erilaisista työkulttuureista.

– Siitä huolimatta tuntuu, että ihmiset viihtyvät täällä ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Työskentely on jouhevaa ja työkaverit avoimia sekä auttavaisia. Aina helpitään toisiamme, jos on tavarat hukassa tai käytänteet eroavat toisistaan. Kaikilla tuntuu olevan fokus asiakkaan hoidossa ja siinä, että homma saadaan etenemään.

Nina Mölsä nauttii siitä, että Kalasatamassa kehittyy koko ajan.

– Kun konsultoi lääkäriä, saa miniluennon aiheesta. Joka kerta oppii jotakin uutta, ja seuraavalla kerralla kun tulee vastaava tilanne potilaan kanssa, osaa kysyä pari kysymystä enemmän. Mitä enemmän konsultoi, sitä enemmän oppii.

Mölsän esimies, osastonhoitaja Liisa Siefen sanoo, että konsultointitaidot korostuvat tämän päivän hoitotyössä.

– Asiakkaalta täytyy osata kysyä oleelliset asiat ja kertoa ne eteenpäin. Ne vaikuttavat hoitopäätökseen, eli samalla kysymys on potilasturvallisuudestakin, Siefen sanoo.

Siefen tuli Kalasatamaan Puistolan terveysasemalta eikä tuntenut ketään uusista alaisistaan, joita on noin 70. Vähitellen hän on oppinut tuntemaan henkilöstöä paremmin ja tietämään kunkin vahvuudet.

– Työ vaatii vielä kehittämistä ja sitä, että näkisimme paremmin kokonaisuuden ja osaisimme enemmän käyttää hyödyksi toistemme ammattitaitoa. Olemme oikealla tiellä, mutta terveysaseman raamit täytyy saada kuntoon ensiksi. Silloin osaamme käyttää enemmän muita toimijoita saman katon alla, Siefen pohtii.

Yksi merkittävä muutos on se, että varsinaisen terveysaseman palveluita on tiivistetty neljään entisen kuuden kerroksen sijasta. Näin terveysaseman henkilöstö on entistä lähempänä toisiaan.

Mölsä uskoo, että pikkuhiljaa Kalasataman toiminta menee kohti ideaalia.

– Vielä meillä on myllerrystä, mutta kyllä tämä tästä lähtee toimimaan. Pienillä muutoksilla isotkin linjat rupeavat muuttumaan.