Töissä.

Teksti tutkija Virpi Jylhä, Hoitotyön tutkimussäätiö, osastonhoitaja Mailis Mäkelä, Oulun yliopistollinen sairaala, tutkija Anne Korhonen, Hoitotyön tutkimussäätiö

Kuvat petteri löppönen

Mikä kaipaa muutosta?  Kehittämisen lähtökohtana on nykyisten käytäntöjen kriittinen tarkastelu.
Mikä kaipaa muutosta? Kehittämisen lähtökohtana on nykyisten käytäntöjen kriittinen tarkastelu.

Johtaja, vie tutkittu tieto arkeen

Osastonhoitaja vastaa kehittämistyöstä yksikössään. Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen vaatii harkintaa ja suunnitelmallisuutta.

Hoitotyön johtajalla on merkittävä asema tutkitun tiedon viemisessä käytäntöön.

Toiminnan näyttöön perustuva kehittäminen alkaa kehittämistarpeen tunnistamisesta. Kehittämistarve voi nousta esiin potilaspalautteen, henkilökunnan havaintojen tai hoidosta saatujen tietojen perusteella, kuten esimerkiksi puutteellisesta valmistelusta johtuva toimenpiteen peruuntuminen.

Jotta ongelman havaitsemisesta edetään sen ratkaisemiseen, on tärkeää, että vallitsevia käytäntöjä uskalletaan kyseenalaistaa. Niissä yksiköissä, joissa arvostetaan työn kehittämistä, ovat esimiehet ja työntekijät avoimia toimintatapojen muutokselle ja valmiita arvioimaan toiminnan vaikutuksia potilaan hoitotuloksiin. Tämä mahdollistaa myös hoitotyöntekijöiden osallisuuden oman työn kehittämiseen, mikä lisää työtyytyväisyyttä ja vahvistaa ammatillista itsetuntoa.

Kun ongelma on tunnistettu, tulee johtajan arvioida, millaiset mahdollisuudet yksiköllä on muutoksen toteuttamiseen juuri nyt. Joskus voi olla viisaampaa siirtää kehittämistyön käynnistäminen myöhemmäksi. Kun tunnistettuun kehittämistarpeeseen lähdetään etsimään ratkaisua, on ensin tehtävä toimintasuunnitelma ja varattava resurssit. Hoitotyön johtajalla on tässä merkittävä rooli.

Kehittämistyön lähtökohtana tulee olla nykyisten käytäntöjen kriittinen tarkastelu. Mikä toimii jo nyt hyvin? Mihin tarvitaan parannusta? Toimintaa voidaan verrata myös muiden vastaavien yksiköiden tapoihin. Olisiko ongelmaan jo olemassa ratkaisu?

Näyttöön perustuvaa toimintaa kehittäessä tiedon haku kohdennetaan ensisijaisesti tutkimusnäyttöön perustuviin hoitosuositukseen. Niiden puuttuessa voidaan hyödyntää hyvälaatuisia järjestelmällisiä katsauksia. Mikäli järjestelmällisiä katsauksiakaan ei löydy, voidaan perehtyä tutkimusartikkeleihin ja yhdistää niiden tieto käytännön kokemukseen, jonka pohjalta uusi toimintamalli kehitetään. Tiedon laadun arviointi on tärkeää ja tähän tarvitaan sekä hoitotyön että tutkimusmenetelmien asiantuntijoita.

Hoitotyön johtajan yhtenä keskeisenä tehtävänä on varmistaa, että potilas saa parhaan hoidon, ja yksikössä työskentelevien on mahdollista toimia parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Näyttöön perustuvan toiminnan kulttuurin kehittyminen näkyy siinä, että yksikössä pidetään tärkeänä tutkimustiedon hyödyntämistä toiminnan perustana ja kyseenalaistetaan vallitsevia käytäntöjä uuden tiedon valossa.

Osastonhoitaja Mailis Mäkelä työskentelee Oulun yliopistollisen sairaalaan lastenkirurgian- ja gastroenterologian yksikössä. Yksikön toiminta on laaja-alaista. Siihen sisältyy vuodeosasto, päiväosasto ja laajaa poliklinikkatoimintaa. Osasto vastaa laajan potilasryhmän tarpeisiin: vastasyntyneistä nuoriin aikuisiin. Potilaat tulevat osastolle sekä kutsuttuina että päivystyksenä. Hoitoajat ovat lyhyitä ja toiminnan luonne nopeatempoista lastenkirurgista hoitotyötä.

Osastolla huomattiin, että osa lapsista tulee päiväkirurgiseen toimenpiteeseen niukasti valmisteltuna. Tämä vaikuttaa toimenpiteen sujumiseen ja lapsen ja vanhempien ohjaukseen ennen toimenpidettä. Asia koettiin osastolla hoitoon vaikuttavaksi puutteeksi, jonka vuoksi ongelmaan haluttiin ratkaisu.

Osastolla heräsi tarve kehittämiseen, kun Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) julkaisi hoitosuosituksen leikki-ikäisen lapsen emotionaalisesta tuesta päiväkirurgisessa hoitotyössä. Suosituksen mukaan etusoitto varmistaa lapsen toimenpiteeseen valmistamisen. Soiton tavoitteena on tiedon saanti päiväkirurgisen hoidon suunnittelua varten. Myös perheiden toimenpidepäivään liittyviin kysymyksiin vastataan ja heille jaetaan tietoa.

Ohjaus auttaa vanhempia valmistelemaan lasta tulevaan toimenpiteeseen ja mahdollistaa lapselle valmistautumisen turvallisen aikuisen kanssa. On tärkeää, että lapsi voi rauhassa kysyä mieltään askarruttavia kysymyksiä. Valmistaminen on osa lapsen perusturvallisuuden vahvistamista. Siksi vanhempia ohjataan ajoittamaan valmistaminen lapsen ikäkaudelle sopivasti.

Lastenkirurgian- ja gastroenterologian yksikössä etusoitto aloitettiin ensin päiväkirurgiaan tuleville lapsilla, ja jonkin ajan kuluttua se laajennettiin koskemaan lähes kaikkia toimenpiteeseen tulevia lapsia. Etusoitto huomioitiin myös työvuorosuunnittelussa. Iltavuoron hoitaja soittaa perheelle ja käy läpi toimenpiteeseen liittyvät asiat tarkistuslistan mukaisesti. Yksikössä kehitetty tarkistuslista varmistaa yhtenäisen tiedon välittämisen.

Perheet ja lapset ovat voineet valmistautua toimenpiteeseen, kun ovat saaneet tietoa käytäntöön liittyvistä kysymyksistä jo edellisenä päivänä. Etusoitto on myös mahdollistanut lapsen henkisen valmistamisen toimenpiteeseen. Jopa lapsen anestesiakelpoisuutta on voitu alustavasti arvioida yhdessä vanhemman kanssa. Etusoitto on kokonaisuudessaan rauhoittanut osaston toimenpidepäivien aamuja.

Kehitetyn toiminnan seuranta tuottaa tietoa sen käyttökelpoisuudesta yksikössä. Vaikuttaviksi todettujen käytäntöjen arviointi kohdennetaan toimintatavan sisällölliseen toteutumiseen ja sen vaikutuksiin potilaan hoidossa. Muutosta tuleekin Majlis Mäkelän kokemusten mukaan arvioida potilaiden, henkilöstön ja toiminnan näkökulmasta.

Toiminnan muutoksen yhteydessä on syytä olla herkkä kehittämiskohteeseen liittyville potilas- ja henkilöstöpalautteille. Lisäksi johtajan on hyvä huomioida, että muutos on jatkuva prosessi hoitotyössä. Hoitoprosessin muuttaminen luo todennäköisesti uuden muutoksen tarpeen.

Mikä kaipaa muutosta?  Kehittämisen lähtökohtana on nykyisten käytäntöjen kriittinen tarkastelu.
Mikä kaipaa muutosta? Kehittämisen lähtökohtana on nykyisten käytäntöjen kriittinen tarkastelu.
Kokemukset.  Muutosta tulee arvioida potilaiden, henkilöstön ja toiminnan näkökulmasta.
Kokemukset. Muutosta tulee arvioida potilaiden, henkilöstön ja toiminnan näkökulmasta.

Plussat & miinukset

+ Laadukas hoito edellyttää yhtenäisiä ja vaikuttavia käytäntöjä.

+ Osastonhoitaja mahdollistaa suunnitelmallisen näyttöön perustuvan kehittämistyön.

+ Kehittämiseen osallistuminen vahvistaa ammatillista itsetuntoa ja osaamista.

– Hoitosuosituksia tai muuta luotettavaa tietoa ei ole saatavilla kaikista hoitotyön kannalta merkittävistä aiheista.

– Haasteena on sovitun käytännön ylläpitäminen muuttuvissa tilanteissa.

Näin näyttöön perustuva kehittämistyö onnistuu

• Luo yksikköön tutkimustietoa arvostava kulttuuri.

• Tunnista muutostarve ja sille sopiva aika.

• Hae parhaat asiantuntijat yksiköstäsi ja ota heidät mukaan jo kehittämisen suunnitteluvaiheessa.

• Huomioi, että muutos on moniammatillinen prosessi.

• Huolehdi tiedottamisesta.

• Varaa riittävästä aikaa ja muita resursseja.

• Tee realistinen aikataulu.

• Arvioi muutosta.

Hoitotyön tutkimussäätiö julkaisee hoitotyön suosituksia ja näyttövinkkejä, jotka tiivistävät tutkimustiedon helposti käyttöönotettavaan muotoon: www.hotus.fi

Plussat & miinukset

+ Laadukas hoito edellyttää yhtenäisiä ja vaikuttavia käytäntöjä.

+ Osastonhoitaja mahdollistaa suunnitelmallisen näyttöön perustuvan kehittämistyön.

+ Kehittämiseen osallistuminen vahvistaa ammatillista itsetuntoa ja osaamista.

– Hoitosuosituksia tai muuta luotettavaa tietoa ei ole saatavilla kaikista hoitotyön kannalta merkittävistä aiheista.

– Haasteena on sovitun käytännön ylläpitäminen muuttuvissa tilanteissa.

Näin näyttöön perustuva kehittämistyö onnistuu

• Luo yksikköön tutkimustietoa arvostava kulttuuri.

• Tunnista muutostarve ja sille sopiva aika.

• Hae parhaat asiantuntijat yksiköstäsi ja ota heidät mukaan jo kehittämisen suunnitteluvaiheessa.

• Huomioi, että muutos on moniammatillinen prosessi.

• Huolehdi tiedottamisesta.

• Varaa riittävästä aikaa ja muita resursseja.

• Tee realistinen aikataulu.

• Arvioi muutosta.

Hoitotyön tutkimussäätiö julkaisee hoitotyön suosituksia ja näyttövinkkejä, jotka tiivistävät tutkimustiedon helposti käyttöönotettavaan muotoon: www.hotus.fi